Blogi: Kenkäviikko pitäisi keksiä

Ellei meillä olisi Kenkäviikkoa, se pitäisi keksiä.

Mitä meillä oli ennen Kenkäviikkoa? Vaikka olen toiminut kenkäalalla oikeastaan koko työurani ajan, niin olen ollut edustajana vasta 14 vuotta. Työuraa on kestänyt tähän mennessä 28 vuotta ja siitä kenkien parissa on vierähtänyt 21 vuotta. Harharetket tuossa välissä kului vaatteiden ja kodin tuotteiden parissa sekä liikkeenjohdon esimiestehtäviä opetellessa tavaratalojohtajana ja kertoessa 140 alaiselle, miksi me olemme olemassa.

Kun aloitin edustajana, niin ensimmäinen tehtäväni oli tutustua asiakkaisiini. Tähän aikaan minulla oli 100 kenkäkauppa-asiakasta, jotka myivät Clarks-kenkiä, ympäri Suomen. Kaiken kaikkiaan kiertäessäni Suomen kaupunkeja kävin noin 200 kaupassa kerran sesongissa, kaikki eivät olleet asiakkaita eikä kaikista valitettavasti koskaan asiakkaita tullutkaan, silloin vielä. Useissa kaupoissa kävin monta kertaa sesongissa. Tien päällä kului aikaa 200 päivää vuodessa ja kilometrejä kertyi 60.000 vuodessa. Uusikin auto oli nopeasti vanha, saati sitten köyhän edustajan käytettyinä ostetut autot. Pienet lapset kotona kasvoivat hyvin, ja tosi nopeasti. Puoliso onneksi oli ymmärtäväinen niin silloin kuin nykyäänkin.

Työpöydälle kertyi kaikki toimistotyöt, mitä yrityksen toimintaan kuuluu: raportteja, budjetteja, suunnitelmia, laskuja, kirjanpitoa, matkalaskuja, tilauskopiota, vahvistuksia, muutoksia, reklamaatioita. Sellaista sälää, kyllä te tiedätte. Se ei katoa itsestään vaan se pitää hoitaa jonnekin oikeaan paikkaan. Sekä paperit että tieto. Viikonloput, jolloin kauppoihin ei oikein kehdannut mennä, kuluivat toimistolla. Oli rauhallista, sai asiat hyvin tehtyä.

Ajaessa on aikaa miettiä. Ja mietin. Tähän on tultava joku järki. Ei voi olla asiakkaillekaan tehokasta, että siellä ramppaa joka firmasta edustajia kyselemässä tyhm…eikun viisaita ja tärkeitä kysymyksiä päivät pääksytystään. Milloin kaupassa ehditään tehdä töitä, jos siellä on joku koko ajan hyysättävänä? Kuka siellä palvelee asiakkaita, jos kauppias on kiinni edustajien kanssa koko ajan? Onko se viisasta ajankäyttöä, mukavaahan se kyllä on, kun edustajat on niin joviaalia porukkaa. Onko kaupalla varaa palkata myyjä tekemään asiakaspalvelu, kun edustajat varastavat kauppiaan ajan?

Miten kauppias voi muistaa, mitä hän osti edustajalta 5 viikkoa sitten ja mitä hän voi ostaa minulta nyt? Eikä muistanutkaan, sen näkee hyllystä. Kenkäalalla kun on sellainen hauska tapa, että samasta pulikasta jokainen firma tekee oman versionsa samaan sesonkiin. Niistä näkee kivasti, että Bolognan messuilla oli käyty samalla lähteellä hiukan joka tehtaasta. Mutta miksi niiden kaikkien versioiden pitää olla saatavana sisä-Suomen pinen kaupungin pienessä kenkäkaupassa? Eikö olisi parempi, jos tästä aiheesta olisi kaupassa yksi versio ja sitä sitten kaikkia kokoja myytäväksi saakka sen sijaan että jokaisesta sarjasta oli nyt myyty koko 38 ja 39 loppuun mutta kokoa 36 ja 41 oli runsaasti kaikista malleista saatavissa edelleen?

Viisaammat kollegat kertoivat, että Nokian Edenissä on joku ostotapahtuma, jonne muutamat firmat kutsuvat kauppiaita ja maksavat majoituksen ja ruoat. Kuulosti vastaukselta omiin pohdintoihini, joita yksinäiset kilometrit olivat mielessä hioneet. Sinne siis kyselemään, pääseekö mukaan. Ei mahdu, ei ole näyttelytilaa, oli vastaus. Tien päälle siis ajelemaan ja miettimään lisää.

Tuli taas yhdet Kenkäkillan ja ANWR:n ostopäivät hotelli Tampereessa ja näyttelytila oli näyttelytila, joten ajoin illoin aamuin kotiin Helsingin ja Tampereen väliä ja mietin. No, illalla oli sentään kiva katsella tähtitaivasta, kuulaana pakkasyönä tähdet ovat kauniita, se moottoritie kun on suora, niin ei tarvitse kuin istua ja pitää auto kaistalla.

Ostopäivien jälkeen palaveerattiin Smedsin Janin kanssa ANWR:n toimistolla siihen aikaan Fashion Forumissa ja Jan alkoi esitelmöidä, että mitäs jos tehtäisiin kunnon ostopäivät Suomeen. Kun ANWR ei pidä siitä että kaupassa käy liikaa edustajia häir…edustamassa. Että he haluaisivat tehdä sesongin tarjonnan kootusti ja pitää valikoiman selkeänä. Sellaiset ostopäivät kuin me kaikki tiesimme Ruotsissa olevan. Jossa kaikki asiakkaat voisivat käydä ja myyjinä olisivat kaikki keskeiset yritykset. Jan kysyi, olisiko Clarks mukana. Lupasin miettiä ja sydämeni lauloi hallelujaa samaan aikaan. Lopultakin tähän tulisi joku tolkku. Mutta ei parane olla liian innostunut, ei se ollut varmaa, toteutuuko tuo ostopäiväajatus ollenkaan ja saadaanko sinne tarpeeksi kenkäfirmoja ja asiakkaita mukaan. Vastasin Janille parin päivän harkinnan jälkeen, että on Clarks mukana, jos saa hyvän näyttelytilan. Sai se.

Yyterissä Porissa oli eka Kenkäviikko. Nyt sitä ei tarvinnut enää keksiä, se oli olemassa. Nyt on alkamassa 24 kerta. Tapahtuma toimii kaupan kannalta mitä parhaimmin juuri alkuperäisen ajatuksen mukaisesti: tarjoaa mahdollisuuden keskittyä ostamiseen ja tehdä seosngin tärkein työ ajatuksella. Ja silti tavata mainiot edustajat. Lisäksi voi tavata mainiot kollegat eri puolilta Suomea. Ja ylöspito asiakkaille maksetaan edelleen, niin kuin siellä Edenissä aikoinaan oli tapana. Siellä, minne ei päässyt. Ei Edeniin niin vain pääse. Kenkäviikolle pääsee. Tervetuloa!

 

Kari Heinonen
kenkämies